DNA (deoksiribonukleiinihappo) on orgaaninen molekyyli, joka varastoi tiedon, joka mahdollistaa kaikkien organismin komponenttien synteesin. Sitä voitaisiin verrata organismin valmistusoppaaseen. Ihmislajilla suurin osa DNA:sta sijaitsee solutuman sisällä. Poikkeuksia lukuun ottamatta, kuten punasolut, kaikki elimistön solut kantavat samaa DNA:ta, ja erot soluryhmien välillä johtuvat kyseisen tiedon alueista, joita ne koodaavat ja lukevat. Se on myös vastuussa perinnöllisestä siirtymisestä, eli piirteistä ja ominaisuuksista, jotka yksilöt siirtävät jälkeläisilleen.
Tämä mahdollistaa sen, että syljestä löytyvistä soluista voidaan tehdä tutkimus koko yksilön DNA:sta. Myös sen, että yhden yksilön perusteella voidaan tietää sairauksien ja piirteiden alttiudet muilla verisukulaisilla.
Nukleotidit ovat molekyylejä, jotka muodostavat DNA:n. DNA on itse asiassa nukleotidipolymeeri, nukleotidiketju, joka muodostaa kuuluisan kaksoiskierteen. DNA:ssa on neljän tyyppisiä nukleotideja: adeniini, sytosiini, tymiini ja guaniini. Riippuen siitä, missä järjestyksessä nämä neljä nukleotidia ovat, tieto, jonka ne välittävät solulle, on erilainen. Jos DNA on valmistusopas, nukleotidit ovat kirjaimia, joilla opas on kirjoitettu.
Juuri SNP:t ovat muutoksia yhdessä nukleotidissa toiseksi, esimerkiksi adeniinin vaihtuminen tymiiniksi DNA-ketjussa.