Non-Hodgkinin lymfooma on syöpä, joka vaikuttaa imunestejärjestelmään. Tämä järjestelmä sijaitsee imusolmukkeissa, pernassa, kateenkorvassa, luuytimessä ja nielurisoissa. Tämän tyyppinen lymfooma alkaa yleensä valkosoluista, lymfosyyteistä tai B-soluista, jotka vastaavat infektioiden ehkäisemisestä ja vaikuttavat siten suoraan immuunijärjestelmään.
Tällä hetkellä ei ole olemassa selkeästi tunnistettuja riskitekijöitä, jotka aiheuttavat tätä sairautta. Kuten monissa tapauksissa, patologian kehittyminen vaatii ympäristötekijöiden ja geneettisten tekijöiden vuorovaikutusta. Geneettisten tekijöiden olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita, että non-Hodgkinin lymfooma olisi perinnöllinen. Geneettiset tekijät viittaavat ensisijaisesti suvussa esiintyviin sairauksiin. Toisin sanoen henkilöllä, jolla on sairastunutta sukulaista, on suurempi todennäköisyys sairastua non-Hodgkinin lymfoomaan. Lisäksi tutkimuksen ansiosta tiedetään, että tietyissä geeneissä on geneettisiä variaatioita, jotka lisäävät tämän lymfooman kehittymisen todennäköisyyttä. Siksi, vaikka non-Hodgkinin lymfooma itsessään ei ole perinnöllinen, nämä geneettiset variaatiot, jotka määrittelevät henkilön geneettisen alttiuden taudille, ovat.
Geenitestillä, joka tutkii non-Hodgkinin lymfoomaan liittyviä geenejä, voimme määrittää, onko meillä suurempi vai pienempi riski sairastua tähän sairauteen. Geneettisen alttiutemme tunteminen antaa meille etulyöntiaseman, koska voimme hallita ympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Näitä tekijöitä voivat olla:
- Heikentynyt immuunijärjestelmä. Ihmiset, joilla on hankittu immuunipuutos tai jotka käyttävät immunosuppressiivisia lääkkeitä, ovat suuremmassa riskissä.
- Altistuminen tietyille kemikaaleille, kuten torjunta-aineille, liuottimille tai lannoitteille.
- Kaksi tarttuvaa virusta, ihmisen T-lymfotrooppinen virus ja Epstein-Barrin virus, lisäävät tämän tyyppisen lymfooman kehittymisen riskiä.
- Ikä ja sukupuoli ovat tekijöitä, sillä riski kasvaa iän myötä ja se on yleisempi miehillä kuin naisilla.
Siksi omaksumalla terveellisiä elämäntapoja edistämme vahvempaa immuunijärjestelmää ja vähennämme monimutkaisten sairauksien, kuten non-Hodgkinin lymfooman, kehittymisen riskiä.
Jos kuitenkin turvonnut imusolmuke ilmestyy ja tätä sairautta epäillään, on tärkeää käydä lääkärissä ja tehdä vastaavat testit sekä hankkia perusteellinen sairaushistoria. Geenitestaus sisällytetään yhä useammin sairaushistorian keräämiseen. On tärkeää tietää, onko perheenjäsenillä tätä tai muuta lymfoomaa, sillä vaikka non-Hodgkinin lymfooma ei ole perinnöllinen, se on merkittävä riskitekijä.
Vaikka tähän sairauteen ei vieläkään ole parannuskeinoa, on olemassa monia erilaisia hoitoja riippuen lymfooman tyypistä ja sen aggressiivisuudesta. On erittäin tärkeää tuntea kehomme ja genetiikkamme, jotta voimme ennakoida mahdolliset epätavalliset tapahtumat.
